Toinen kerta toden sanoo

Routasaha: Routasaha (syyskuu 2001 - tammikuu 2002)

Orkesterin ensimmäinen studiosessio elokuussa 2001 tuotti pienoisen pettymyksen kun miksaajaan ei oikein saatu kontaktia ja muutenkin pikkusäätämisen hinkua jäi. Siispä studiossa viimeisillä rahoilla tehty demo laitettiin suosilla poytälaatikkoon ja aloitettiin koko homma uusiksi omin voimin!

Nauhoituspaikaksi loytyi vähällä käytollä olevat(!) studiotilat, joissa erikseen tarkkaamo ja soittohuone, ja soittohuoneen nurkasta rajattu oma ikkunallinen koppi rummuille. Lisäksi oli valmiit kaapelit soittotilasta tarkkaamoon ja takaisin. Jotain räkkiefektejäkin siellä vielä lojui muttei käytetty, ja itse miksauspoyta oli hapettunut niin pahaan kuntoon ettei sillekään ollut käyttoä.

Omia mikkejä ei tässä vaiheessa tainnut olla kuin yksi, mutta saimme vuokralle salkullisen dynaamisia mikkejä, taisi olla SM57 ja SM58 muutamat kutakin ja lisaksi basarimikki.

Kun käytossä oli 8 raitaa (ks. ISIS kalusto-sivulta), niin jako oli seuraava: (on sittemmin vakiintunut minulla raitajärjestykseksi muutenkin)

1. basari: basarimikki (AKG vai mikä lie) rummun sisällä noin tuuman päässä lyontikalvosta
2. virveli: SM57 pystyssä virvelin reunan kohdalla
3. ylätomit: SM58 pystyssä tomien välissä
4. lattiatomi: SM58 pystyssä reunan kohdalla
5. vasen overhead: SM58 etuviistossa setin vasemmalla puolella niin ylhäällä kuin teline ylsi, osoittaen rideen
6. oikea overhead: SM58 samalla lailla setin oikealla puolella osoittaen haikkaan
7. demobasso: vahvistimen pre-outista
8. demokitara: vahvistin mikitetty SM57:lla milloin mitenkin

Ajatus oli että ensimmäisenä otetaan sisään pelkät rummut. Kun yksinään ei ole kiva soittaa ja raitoja oli vielä jäljellä, nauhoitettiin kitara ja basso malliksi samalla. Rumpali kuuli kopissa kuulokkeilla mitä muut soittavat, ja kopin ulkopuolelle rummut kuuluivat ihan tarpeeksi hyvin että pystyi napaviuluja soittamaan mukana. Klikkiä ei taidettu edes yrittää vaan ajateltiin vetää fiilisten mukaan.

Saman tien voin ilmoittaa yo. rumpumikityksen suurimman heikkouden: dynaamiset mikit ovat overheadina täysin kelvottomat. Pelteihin ei yksinkertaisesti tule sitä crispiä mitä kaipaisi, ja basari ja virveli kuulostivat overhedeistä jotenkin säälittäviltä. Fantasiamaailmassa olisi miljuunan euron overheadit, joiden kautta setti kuulostaisi jo valmiiksi loistavalta, ja lähimikityksellä vaan kerättäisi lisää poweria virveliin ja basariin, kun nytsillään overheadejä joutuu käyttämään vain hienoisena täytteenä ja silloinkin diskantit pumpattuna täysille. No joo. Konkkamikkejä en omista vieläkään...

Toinen ongelma oli läpivuoto rumpumikeissä. Ensinnäkin lopullisessa miksauksessa haikka tulee melkein pelkästään virvelimikin kautta, joka vaikeuttaa virvelisoundin säätämistä suunnattomasti. Equtus pitäisi olla yhtä aikaa hyvä sekä virvelille että haikalle, ja vaikka kuinka haluaisi kompressoida virvelin "lyttyyn" niin ei voi kun haikka pomppisi miten sattuu. Sama ongelma on basarimikissä, josta kuuluu virveli aika vahvasti. Ongelmaa olisi saanut pienennettyä huolellisella mikkien asettelulla, johon ei tässä viikonloppusessiossa (muka) ollut aikaa.

Noh, kun rummut oli nauhoitettu riittävän monta kertaa niin että seassa oli ainakin yksi alusta loppuun onnistunut rykäisy, oli ensimmäinen päivä jo illassa. Seuraavana päivänä aloitettiin kitaroilla ja bassolla. Ei pysty enää muistamaan mitä kaikkea kokeiltiin kitaralle, mikkejä lyotiin vahvistimeen kiinni, metrin päähän, vahvistimen taakse(!) jne. ja jotenkin koskaan ei kuulostanut niin hyvältä kuin piti. Ja loppujen lopuksi useaa eri ottoa ei millään pystynyt miksaamaan yhteen infernaalisten vaihevirheiden takia.

Bassokin taidettiin vetää kahdelle raidalle, toinen suoraan linjasta ja toinen SM57:lla vahvistimesta. Linjasta otettu taisi jäädä levylle. Tai sitten soitin ne kaikki kotona myohemmin uudestaan, en muista.

Miksausta tein kotona pikku pätkissä, aina välillä äijät kävi pari tuntia kuuntelemassa (ja tehtiin kaikki uusiksi), tai soittamassa lisää sooloja, kilkuttimia tai muita pieleen menneitä osia. Yllättäen valmista tuli jo parissa kuukaudessa.

Masterointiin ei näin ensimmäisellä kerralla rohkeus riittänyt, vaan valmis miksaus käytiin masteroimissa Be Pop Studiolla (sic) Pirkkalassa. Aikaa taisi olla varattuna kaksi päivää ja pakettiin kuului levyjen monistus ja kansien tulostus. Masteroijalta tuli vähän kommentteja miksausratkaisuista "kuulostaa kun rummut olis 5 metriä leveät." Lopputulos ny kuitenkin oli (ainakin omasta mielestä) parempi kuin alkuperäinen 6 studiopäivässä tyostetty tekele.