Lähdin alunperin soittamaan keikkabasistina valmiita biiseja, mutta pestistä ilmenikin muitakin puolia kun biisit piti ensin sovittaa akustisista laulelmista bändiversioiksi, ja jossain vaiheessa ajateltiin vielä kokeilla saataisiinko treenikämpällä "samalla vaivalla" jotain puolikelvollista nauhallekin.

Koska treeninauhan aikataulu oli loppujen lopuksi aika tiukka, päädyimme nauhoittamaan rummut, basson ja sähkokitaran treenikämpällä, ja laulun ja akustisen myohemmin päälle. Koska roudaamiseen ja mikitysten rakenteluun ei kämpällä ollut tuntitolkulla aikaa, homma hoidettiin minimaalisella kalustolla: jonkinsorttinen stereo-kondensaattorimikki keskella huonetta, rumpujen edessä, yksi SM57 basarin edessä (etukalvo oli umpinainen), ja yksi SM58 tähdättynä strategisesti kitara- ja bassovahvistimen välille. Kaikki mikit kiinni Behringeriin, raaka stereomiksaus paikan päällä ja stereosignaali talteen minidiscille(!). Sitten otettiin niin monta ottoa kun aikataulu ja orkesterin tarkkaavaisuus salli.

Olen yrittänyt nauhoitella treenikämpillä näin pienimuotoisesti ennenkin, ja suurin ongelma on loytää hyvä balanssi mikeille. Ongelma on tietysti sitä suurempi mitä enemmän mikkejä on käytossa. Tällä kertaa stereomikki oli sentään kelvollinen, paras mitä aiemmin on ollut käsillä on ollut SM58-pari (toimii mättorokissa muttei muuten). Nimittäin jotta miksaus onnistuisi, tulosta pitäisi päästä välillä kuuntelemaan. Ja vaikka olisin raaskinut ottaa hyvät kuulokkeet reissuun mukaan, treenikämpillä on TODELLA vaikeaa saada kaikki soittajat hiljaiseksi siksi aikaa että ehtii kuunnella mikä kohta miksauksessa vielä mättää. Ja sitten kotona huomaa että basari hakkaa kaiken yli niin ettei mitään järkeä. Tai sitten minidiscissa on ollut joku *****tin auto-gain-control päällä (kaikista säätoyrityksistä huolimatta) ja biisit pumppaavat koko ajan virvelin tahdissa.

Laulu, akustinen kitara ja huuliharppu nauhoitettiin meillä perinteiseen tapaan alle kahdessa tunnissa. Miksattavaa ei ollut kovin paljoa koska taustoille ei enää voinut tehdä mitään, joten koko homma taisi tulla valmiiksi viikossa, johon kuului pari iteraatiokierrosta kun miksaus kävi välillä Lounalla kuuntelussa.

Ja lopputulos: http://www.lounamusic.com/huomenta-ep.mp3. Rumpusaundi nyt on aika heppoinen mutta toisaalta tähän genreen ei ne normaalit Pantera-soundit olisi välttämättä kovin hyvin istuneet. Noin muuten tässä on minusta ihan kiva tilan tuntu ja dynamiikka (siitä kiitos Matille ja Tuomakselle!), eikä minusta kuulosta erityisen "autotallituhnuiselta" vaikka harmittava pohjasurina varsinkin lopussa erottuukin.